Tervemenoa

No vihdoinkin.

Täällä ei ole enää mitään nähtävää. Menkää uusille mestoille.

Höh

Siis mitä Flickrille on tapahtunut? Kun aukaisen photostreamini ja sieltä edelleen jonkun kuvan, en pääse millään kopioimaan tai edes näkemään ko. kuvan osoitetta, jotta voisin linkittää siihen blogistani. Tällä mun uudella läpsyllähän homma toimisi niin, että osoitteen saisi kopsattua suoraan hiiren oikean takaa ja vielä edellisessä postauksessa ko. toimenpide onnistui. Nyt en pääse enää mistään Flickriin ladatusta kuvasta siihen oikeannäköiseen valikkoon (Muista kuvista kylläkin.). Mitään päivityksiä ei tälle koneelle näiden postausten välissä ole tehty ja sama ongelma koskee kaikkia kokeilemiani selaimia, joten haiskahtaisi Flickrin päässä olevaksi probleemaksi. Toimiiko teillä muilla?

Edit: Kiitos kommentoineille. Tähän tiedoksi muillekin Flickr-käyttäjille:

Tarkempi tutkiminen paljasti, että tämä on Flickrin “mahtava” uudistus ja urlit saisi nykyään sieltä all sizes -namiskan takaa. Kaikissa muissa kuvissahan mullakin kyllä hiiren oikean napin toiminto pelittää normaalisti. Minua tämä tämmöinen ekstraveivaaminen rupesi ärsyttämään siinä määrin, että jatkossa mun kuvat ladataan jonnekin muualle. Tärkeimmät varmaan pakon edessä lataan blogiini ja esitän tätä kautta.

The new javascript introduced for People in Photos has stopped members from being able to right click on their photos. It’s an acknowledged issue in the official topic and you’ll see a few other topics about this.
Lähdesivu

To get the URL of the actual image file, find the photo you want to use. Click the “All Sizes” button above it and select the size you want. If the photo is yours, two text fields appear below the photo. The first contains a snippet of HTML that will produce the photo on your web site, with a link back to the photo page on Flickr. The second contains the URL of the image itself. Simply copy and paste the one you want into your web site.
Lähdesivu

Lomaslipari

Tuli idea.

Alku.

Joo, siinä on myös mallitilkku. Alla oleva ruskea asia ei suoranaisesti liity tähän tekeillä olevaan, siitä otettiin vain vähän mittoja. Ajattelin saada valmiiksi lauantai-illaksi, mutta voipa jäädä haaveeksi, koska olen sittenkin onnistunut haalimaan lomaviikokseni vaikka mitä tekemistä. Kai se kuitenkin joskus valmistuu.

Uusi surffilauta ja vähän muutakin

Jotkut ehkä tietävätkin, että vanha ja armas iBookini ei enää oikein tahtonut tehdä yhteistyötä kanssani. Viimeisen vuoden olenkin enemmän ja vähemmän notkunut työläppärin armoilla, mutta tuntuu vähän onnettomalta esimerkiksi ladata kuvia sille. Lisäksi tiettyjä rajoituksia asettaa toki sekin, etten voi sille asentaa ihan kaikkea sellaista, mitä tahtoisin.

Niinpä oli ryhdyttävä tuumasta toimeen ja järjestää parannus tilanteeseen.

Työpöytä.

Todellisuus ei ole ihan näin pelottava, en siis sentään yritä käyttää kahta konetta yhtä aikaa, mutta kun uusi kone sattui tulemaan perjantaina työpäivän aikana, en tietenkään malttanut olla avaamatta pakettia ihan vähän…

MacArmas.

Voi että mä olenkin nyt tyytyväinen! Uusi kone on pieni ja sievä ja nopea ja tehokas ja tekee juuri sitä, mitä haluan. Siis ainakin sitten, kun opin muistamaan, missä kohtaa mikäkin nappula mahtoikaan sijaita. Pelkästään iPhotoa on edellisestä käytössäni olleesta versiosta uudistettu niin paljon, että olen vielä vähän pihalla sen kanssa, mutta monipuolisemmalta näyttää. Toisaalta vähän turhaankin, koska tarvitsisin ainoastaan crop- ja resize-toimintoja ja uuden iPhoton arkistointisysteemi eri hakemistoihin on vähän sekava, kun on tottunut siihen, että kaikki on yhdessä ja samassa pötkössä. Uudistuksena entiseen verrattuna saan suoraan ohjelmasta ladattua kuvia Facebookiin ja Flickriin, mutta en pääse määrittelemään ladattavien kuvien kokoa, joten joudun siinä kohtaa vielä tekemään pienen mutkan, koska en halua ladata jättikuvia hidastamaan blogini latautumista. No, opetellaan. Näppäimistö on kertakaikkiaan täydellinen työkoneen näppikseen verrattuna ja hiiren toiminnot myös miellyttävät minua kovasti. Minähän en koskaan käytä erillistä näppistä, hiirtä tai näyttöä, vaikka työnantajakin sellaiset on toki meille järjestänyt. Tuntuu helpommalta, kätevämmältä ja nopeammalta käyttää kaikkia koneen kontrolleja niin, ettei tarvitse heilutella kättä sinne tänne. No, se siitä. Pointtina, että kyllä nyt kelpaa!

Punaista päälle.

Oon vähän neulonut taas. Joulupukin konttiin tuli yhdet miesten sukat, mutta koska ne ovat ehkä maailman tavallisimman näköiset, en laita niistä erikseen kuvaa. En myöskään siksi, että lahjan saaja saattaa nähdä ne silloin jo etukäteen. Sellaiset tavalliset ruskeasta Seiskaveikasta siniraidallisella Seiskaveikalla varresta raidoitettuna. Lanka tuntui tosi kovalta käsiin ja kun neuloin taannoin Nallesta niitä vaaleanpunaisia prinsessaunelmia, on vasempaan etusormeen kehkeytynyt jo kipeä railo siihen kohtaan, mistä lanka kulkee. Täytyi siis neuloa välillä jotain pehmoisempaa.

Kuvassa oleva Shettis on esiintynyt kuvissa jo monesti aikaisemminkin, mutta se oli suurin piirtein ainoa punainen asusteeni ja siitä syystä käyttö aina meinasi jäädä (ei yhteensopivia hanskoja ja pipoa). Pistäydyin torstaina Korialla Novitan tehtaanmyymälässä (Haluaisin tässä vaiheessa puolustautua sanomalla, että mua pyydettiin ja pääsin sinne ilmaiseksi. Pitihän se käydä katsastamassa, kun en aikaisemmin koskaan ollut tullut käyneeksi.) ja koska siellä sattui olemaan vaikka mitä muka tarpeellista, ostin muovikassillisen kaikenlaista. Floricaa, Tempoa ja Nallea. Kuvan myssy on entinen punainen Tempo-kerä, jonka muunsin nykymuotoonsa vitosen ja kutosen lyhyillä pyöröillä ja Jatan kertakaikkiaan voittamattomalla Mario-myssyn ohjeella. Tämä oli noin sadas tuolla ohjeella itselleni neulomani myssy ja vielä ainakin yhden meinaan tehdä. Sitten rupean neulomaan niitä muille

Vaikka olen mä niitä jo kerennyt poiskin antamaan.

Huomaa ylärivin kuvissa pinkki koristerimpula.

Ystävä pyysi löysää pipoa ja minä tein. Toki Marion, koska se on löysä malli ja sitä on helppo muuntaa vielä löysemmäksi. Vaikutti onneksi kelpaavan. Pinkki pyörylä on virkattu ja siitä olikin puolikas kuva jo aiemmin.

Punaisen huivin kanssa tuolla ylemmässä kuvassa poseeraavat myös punaisen settini lapset, jotka olivat ennen kaksi kerää Floricaa. Tykkäsin pitkästä aikaa neuloa sitä lankaa ja sävy on aika herkullisen värinen, vaikka oikeita sävyjä oli päivänvalossakin jotenkin ihan mahdotonta saada tänään toistumaan oikein. Tämä lähimmäs osunut kuva olikin sitten tottakai vähän suttuinen ja tärähtänyt. Kameran vika, minussahan ei ole moittimista, tietenkään! Neuloin lankaa kaksinkertaisena nelosen puikoilla. Varressa vähän palmikkojoustinta, muuten ihan perussettiä. Kyllä nyt kelpaa joulutonttuilla!

Huomenna alkaa mun syyslomaviikko. Ei olisi voinut mitenkään osua parempaan ajankohtaan! Meinaan istua sohvalla, surffailla uudella läppärilläni, neuloa, töllätä telkkua, leipoa, nukkua pitkään ja käydä shoppailemassa Lahden lisäksi myös Helsingissä. Onhan siinä sitä ohjelmaa jo ihan tarpeeksi.

Elliltä terkkuja!

Elli.

SNY iski jälleen!

Tänään posti toi pakettiosoitekortin ja hetihän minä laukkasin hakemaan pakettia. Ihan kesken työpäivän

Ihanuuksia

Paketista löytyikin taas vaikka mitä aarteita. Kuvassa on vähän heikko laatu ja omituinen valotus, mutta kun kerrankin paistaa aurinko, on siitä saatava todistusaineisto muistiin. Ellikin yllättäen taas kaahasi paikalle heti, kun kamera kaivettiin esiin.

Takana pilkottaa kirkkaassa lasikipossa oleva vaalea herkullisentuoksuinen kynttilä ja takarivissä lisäksi pussillinen teetä. Tuon sarjan teetä juon usein muutenkin, joten hienosti osunut valinta Teen etupuolella valkosuklaa-aiheinen käsivoide. Tulee tarpeeseen, koska atoopikkona kuivun erityisesti kovilla pakkasilla ihan rusinaksi ja voidetuubi pitää olla jatkuvasti mukana. Etualalla oleva pussukka on Cloverin kolmen puikonkurittimen paketti. Mitä on suomeksi knitting needle holder? Eniveis ihan tarpeellisia nekin eikä mulla ennestään ollut tähän tarkoitukseen kovin hyviä välineitä.

Kortti.

Ekassakin kuvassa näkyy vasemmalla tuo kortti, mutta oli taas niin nätti, että päätin tällätä erikseen vielä tämän tarkemman kuvan. Voi kun mäkin osaisin askarrella!

Lankaaaaaah!

Sokerina pohjalla paketista paljastui vielä herkullisen värinen vironvillavyyhti. Tätä sävyä mulla ei ennestään ollutkaan. Vyyhdissä on 180 g lampaantuoksuista lankaa eli eiköhän siitä huivi saata tulla.

Kiitos SNY! Tykkäsin, taas.

Sitten muihin uutisiin.

Edellisessä postauksessani kaipailin sukkaohjetta ja sainkin vinkin toiseen polvisukkaohjeeseen. Tuumasta toimeen siis, kun ystävä oli mennyt ja pyöräyttänyt jälkeläisen ja tuli tarve muistaa lahjalla. Kiitos ohjeesta vinkanneille!

Pikkiriikkiset.